keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Maahanmuuttajan saapuminen luokkaan

Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin.

Yleensä ulkomailta tuleva lapsi sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Hänen on mahdollista saada suomen tai ruotsin opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi/ruotsi toisena kielenä), mikäli se on tarpeen. Maahanmuuttajille voidaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Tällaista opetusta järjestetään noin 50 eri kielessä.

Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämän opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Mikäli valmistavaa opetusta järjestetään, sen kesto vaihtelee oppilaan tarpeesta riippuen puolesta vuodesta vuoteen tai sen ylikin.

Oppilaalla on oikeus saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä. (Opetushallitus)

Hyvä powerpoint-esitys asioista, jotka tulee ottaa huomioon monikulttuurisessa luokassa: http://www.sasky.fi/wiki/images/d/d4/PA_Maahanmuuttajaoppilas_koulussani.pdf

Maahanmuuttaja-oppilaan itsetunnon kehittämiseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Mamu-oppilaalla voi olla ensinnäkin sopeutumisvaikeuksia, toisaalta hän voi joutua syrjityksi rotunsa, ulkomuotonsa tai kielensä takia. Myöskin vieraana pidetyt tavat aiheuttavat helposti torjuntaa suomalaislasten keskuudessa.

Tutkimuksissa on todettu, että tottumus vähentää rasismia ja epäilyä vieraita kulttuureja kohtaan. Kuitenkin suomalaiset koulut ovat erilaisia, toisissa on enemmän toisissa vähemmän maahanmuuttajien lapsia. Kaikille tulisi kuitenkin taata myönteinen koulutie.

Koulu voi omalla toiminnallaan tukea maahanmuuttaja-oppilaan sopeuttamista:
  • tekemällä hyvää yhteistyötä kodin ja koulun välillä
  • suunnittelemalla mamu-oppilaan vastaanotto luokkaan
  • antamalla mamu-oppilaalle huomiota ja antamalla mahdollisuus omaan kulttuuri-identiteettiin. Hyvä integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii toisaalta sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin, mutta toisaalta myös vahvaa tietoisuutta omista juuristaan ja näiden juurien arvostamista.
  • kiinnittämällä enemmän huomiota monikulttuurisuuskasvatukseen
  • opettamalla oppilaita empaattisesti ymmärtämään, millaista on, kun ei ymmärrä kieltä
  • tekemällä mamu-oppilaiden omaa kulttuuria tunnetuksi koulussa
  • paneutumalla rasismin käsitteeseen ja suomalaisen rasismin ilmenemismuotoihin: keskustelemalla avoimesti ja esimerkein edellä mainituista asioista. Oppilaille ei tulisi vain kertoa mikä on oikein ja mikä väärin, koska rasismi on hyvin monivivahteista. Ennemminkin lasten tulisi elämyksellisesti oppia aistimaan rasistinen ilmapiiri ja sen seuraukset ja edellä mainitun vastakohtana mitä tarkoittaa suvaitsevainen ilmapiiri. Nuori ei muuta rasistisia käsityksiä kiellon kautta vaan kokemuksellisen ymmärryksen kautta. Edellä mainittua kokemuksellisen ymmärryksen omaksumista edistää toki aikuisten avoin rasismikielteisyys.
Kannattaa myös muistaa, että mamu-oppilaiden itsetunto-ongelmilla voi olla ihan sama syntyalusta kuin suomalaisilla lapsilla ja niiden korjaamiseen käyvät samat metodit.

Kun heikosti menestyvät oppilaat saadaan uskomaan, että heidän huonot kouluarvosanansa johtuvat yrittämisen eikä kyvyn puutteesta, heidän suorituksensa alkavat parantua.

Itsetunnoltaan heikot oppilaat ovat tottuneet jatkuviin epäonnistumisiin ja tulkitsevat niiden johtuvan vähäisistä kyvyistä.

Oppilaan sisäinen motivaatio joko voimistuu tai heikkenee sen mukaan, välittyykö hänelle myönteistä vai kielteistä palautetta. (Hongisto)




Lähteet

Hongisto, A. (ei pvm). Moped: Maahanmuuttaja-oppilaan itsetunto ja integraatio uuteen kulttuuriin. Haettu 22. Lokakuu 2014 osoitteesta http://www.moped.fi/kulttuurit/integraatio.html
Opetushallitus. (ei pvm). Opetushallitus - Maahanmuuttajat. Haettu 22. Lokakuu 2014 osoitteesta http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat

(Koonnut: Niko)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti