Opetushallituksen verkkosivut

Opetushallituksen sivuilta löytyy laaja tietopaketti aina esiopetuksesta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Sivuston tärkein anti on perusopetuksen opetussuunnitelma, joka toimii sitovana asiakirjana koko Suomessa järjestettävään perusopetukseen. Tuntijako, kurssimäärät ja tavoitteet ovat kuvattuna sivustolla. 

Maahanmuuttajaoppilaan valmistavaan opetukseen on laadittu kysymys-vastaus osio:

Perusopetukseen valmistava opetus – usein kysyttyä

Onko kunnan pakko järjestää vasta maahan tulleelle oppilaalle valmistavaa opetusta?

Ei ole. Perusopetuslaissa sanotaan, että perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta eli se ei ole ns. subjektiivinen oikeus. Valmistava opetus on kuitenkin erittäin hyödyllinen vasta maahan tulleelle. Valmistavassa opetuksessa luodaan hyvä pohja koulunkäynnille Suomessa, joten sen avulla voidaan säästyä monelta ongelmalta jatkossa. Kun oppilas ilmoitetaan valmistavan opetuksen oppilaaksi, on noudatettava valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita (Opetushallitus 2009).

Jos kunnassa halutaan järjestää valmistavaa opetusta, pitääkö siihen anoa lupa jostakin?

Kunta ei tarvitse järjestämislupaa, mutta muut opetuksen järjestäjät tarvitsevat sen. Kunta voi järjestää valmistavaa opetusta, jos kunnassa on opetukseen oikeuttavia maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Voiko Suomessa syntynyt maahanmuuttajataustainen oppilas osallistua valmistavaan opetukseen?

Kyllä voi. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu kaikille niille esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden taidot eivät riitä perusopetuksen ryhmässä opiskeluun.

Vaaditaanko valmistavaan opetukseen pääsyyn oleskelulupa, kotikunta, vanhempien työpaikka tms.?

Ei vaadita.

Voiko valmistavaan opetukseen osallistua, vaikka on jo kohta 16-vuotias?

Kyllä voi. Valmistava opetus on tarkoitettu esi- ja perusopetusikäisille, ja sitä voidaan antaa myös nuorille, joilla perusopetusikä on täyttymässä.

Voiko valmistavassa opetuksessa oleva oppilas osallistua oman äidinkielen opetukseen?

Kyllä voi. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa oman äidinkielen opetuksen merkitystä on painotettu.

Voiko valmistavassa opetuksessa oleville oppilaille saada valtionavustuksia suomi toisena kielenä opetukseen tai oman äidinkielen opetukseen?

Ei voi. Valmistavan opetuksen valtionosuutta saava oppilas voi osallistua samoihin suomi toisena kielenä opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen ryhmiin perusopetuksen oppilaiden kanssa, mutta heitä ei lasketa valtionavustusta varten laskettavaan ryhmäkokoon.

Voiko valmistavaa opetusta antaa yhdelle oppilaalle?

Kyllä voi. Valmistavalle opetukselle ei ole asetettu minimiryhmäkokovaatimusta, vaan valmistavan opetuksen valtionosuuden voi saada myös yhdestä oppilaasta. Opetuksen järjestäjä voi itse päättää, annetaanko opetusta yhdelle oppilaalle. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu ryhmämuotoista valmistavaa opetusta varten.

Onko valmistavaan opetukseen määritelty maksimiryhmäkokoa?

Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu maksimiryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Paikallisesti opetuksen järjestäjä voi määritellä maksimiryhmäkoon. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen optimaalinen ryhmäkoko on 8–10 oppilasta. Ryhmäkokoon vaikuttavat kuitenkin suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulu- ja kielitausta sekä opettajan kokemus.

Miten valmistavan opetuksen aikana voi suorittaa esimerkiksi 7. vuosiluokan oppimäärän kotitaloudessa, käsityössä, kuvataiteessa tai musiikissa?

Perusopetuksen oppimääriä voi valmistavan opetuksen aikana suorittaa erityisessä tutkinnossa (ks. valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet).

Miten valmistava opetuksen järjestäminen rahoitetaan?

Valmistavan opetuksen oppilaista opetuksen järjestäjä saa valtionosuuden, joka on kyseisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta kaksinkertaisena.

Voiko oppilas saada valmistavaa opetusta useamman vuoden?

Periaatteessa voi, mutta valmistavan opetuksen korotetun yksikköhinnan opetuksen järjestäjä voi saada yhdestä oppilaasta vain kerran. Joskus valmistavan opetuksen ryhmässä ja oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu pidempään voi olla perusteltua esim. luku- ja kirjoitustaidottomilla tai vähän koulutaustaa omaavilla oppilailla, jos perusopetuksessa tukea ei olisi riittävästi saatavilla. Tällöin tulee kuitenkin huolehtia erityisesti perusopetukseen integroinnista.

Voiko valmistavan opetuksen oppilas saada tukiopetusta?

Kyllä voi. Perusopetuslain mukaan jokaiselle opinnoissaan jälkeen jääneelle tulee antaa tukiopetusta, mutta erillistä valtionavustusta tukiopetukseen valmistavan opetuksen aikana ei ole.

Milloin integroinnin perusopetukseen voi aloittaa?

Integroinnin voi aloittaa vaikka heti valmistavan opetuksen alussa. Integroinnissa on huomioitava, että oppilaalla on riittävä suomen kielen taito kyseisen oppiaineen opiskeluun yleisopetuksen ryhmässä. Varhainen integrointi edistää kielenoppimista, auttaa kotoutumaan kouluyhteisön jäseneksi ja saamaan suomenkielisiä kavereita.

Kuka on pätevä opettamaan valmistavan opetuksen ryhmää?

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajalle ei ole valtakunnallisesti määriteltyä kelpoisuutta. Tällöin mikä tahansa opettajakelpoisuus on periaatteessa riittävä, mutta opetuksen järjestäjä voi hakuvaiheessa määritellä, mitä se tehtävään valittavalta opettajakelpoisuuden lisäksi edellyttää. (Opetushallitus)

Lähteet

Opetushallitus. (ei pvm). Opetushallitus - Perusopetukseen valmistava opetus. Haettu 22. Lokakuu 2014 osoitteesta http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat/perusopetukseen_valmistava_opetus

(Koonnut: Niko)

Mikä on moped.fi?

  

Moped on monikulttuurisen pedagogiikan sivusto, joka on suunnattu kouluikäisten lasten opettajille ja heidän vanhemmilleen. Mopedista löytyy monenlaista tärkeää tietoa koulun arkipäivästä. Moped on ollut Opetushallituksen tukeman Monikulttuurisen opetuksen virtuaalikoulun julkaisukanava. Sivusto on avattu alun perin vuonna 2002 ja keväällä 2006 se palkittiin Opetusministeriön ja Opetushallituksen verkko-opetuksen laatupalkinnolla. Hankekausi on päättynyt vuoden 2007 lopussa, mutta sivusto pidetään ajantasaisena Turun kaupungin tuella.  

Sivustolta löytyy lomakkeita kuten oppilasilmoitus ja poissaoloanomus eri kielillä esimerkiksi somaliksi, persiaksi ja venäjäksi. Samoilla kielillä löytyy peruskoulusta kertova lehtinen koteihin jaettavaksi. Sivustolla on yleistä tietoa niin opettajille kuin vanhemmillekin kaikesta kouluun ja opetukseen liittyvistä asioista. 

Moped tarjoaa maahanmuuttajaoppilaille soveltuvia nettitehtäviä sekä tulostettavia tehtävämonisteita. Mielestämme tehtävät vaikuttavat hyviltä ja ne soveltuvat opetuskäyttöön. 

Mopedin etusivulta löytyy linkki mai.moped.fi-sivustolle (maahanmuuttajien äidinkieli) sekä moku-sivustolle (Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä). 

Laura ja Maija

 

http://edu.turku.fi/vlinkit/

http://edu.turku.fi/vlinkit/

Sivuilta löytyy oppimateriaaleja eri oppiaineisiin alakouluun, yläkouluun ja lukioon sekä toiselle asteelle. Linkkivinkki sivustolla on opettajien itse tekemiä oppimisaihioita, suosikkilinkkejä ja kuvauksia tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttötilanteista. 

Maahanmuuttajien opetukseen löytyy opetusmateriaalia linkin ”Maahanmuuttajat” takaa. Sieltä maahanmuuttajat saavat tärkeää perustietoa yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Opettajille löytyy muun muassa perustietoa maahanmuuttajien kotikulttuureista, tietoa ja vinkkejä maahanmuuttajien opetukseen, luetun ymmärtämisharjoituksia sekä kokemusperäistä tieto- ja viestintätekniikan käyttötietoa. Sivustolta löytyy myös linkki sanapeliin, jossa voidaan harjoitella suomen kielen sanoja (http://www.yle.fi/java/yki/index.nvl). 

Sivustolta löytyy linkki monikulttuurisen pedagogiikan sivustolle (http://www.moped.fi/), joka on suunnattu kouluikäisten lasten opettajille ja heidän vanhemmilleen. Sieltä löytyy monenlaista tärkeää tietoa koulun arkipäivästä.

S2-kieli

S2-kieli

S2-kielen käsitteellä tarkoitetaan suomen kielen opiskelua, silloin kun suomi ei ole opiskelijan oma äidinkieli ja sitä opiskellaan toisena vieraana kielenä (http://erityisopettaja.fi/sutvi-s2-kieli-mita-se-tarkoittaa).

Suomi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Muita ovat mm. suomi, ruotsi, saame, viittomakieli tai romani äidinkielenä. Suomi toisena kielenä -opetus ei ole tuki- tai erityisopetusta. Oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen jokaisella kielen osa-alueella. S2-opetus on tarkoitettu myös paluumuuttajille ja ulkomailta adoptoiduille lapsille. Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan kielitaidon tasoa eikä esimerkiksi synnyinmaata, kansalaisuutta, väestörekisteriin merkittyä äidinkieltä tai Suomessa oloaikaa. (http://www.oph.fi/download/121984_S2_perusopetuksessa_esite_2008.pdf.)

S2-opetuksen tarkoitus on kehittää tasapuolisesti oppilaan suomen kielen taitoa ja tietoisuutta suomalaisesta kulttuurista. Opetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, jonka kehittymiseen vaikuttaa myös osallistuminen oman äidinkielen opetukseen. S2-opetus tukee yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Vieraan kielen opiskeluun verrattuna toisen kielen opiskelu eroaa eniten siinä, että kielenoppija elää ja opiskelee suomenkielisessä ympäristössä. Lähtökohtana S2-opetuksessa on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon myös jatko-opintoja varten. (http://www.oph.fi/download/121984_S2_perusopetuksessa_esite_2008.pdf.)

Yleensä ulkomailta tuleva lapsi sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Maahanmuuttajille voidaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat.)

Lasten kulttuurikeskusten verkosto Taikalamppu

 

Taikalamppu

Taikalamppu on lastenkulttuurikeskusten valtakunnallinen verkosto, joka kehittää ja välittää kulttuuripalveluita lapsille ja nuorille. Verkoston yhteistyöhön ovat tervetulleita kaikki Suomen lastenkulttuurikeskukset.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan Taikalamppu-verkostoon kuuluu viisitoista jäsentä. Ne toimivat eri puolilla maata, ja joukossa on niin lasten- ja nuortenkultuurikeskuksia kuin alueellisia lastenkulttuuriverkostoja.

Taikalampun tavoitteena on tuoda lapsilähtöinen ja saavutettava taidekasvatus mahdollisimman monen lapsen ja nuoren arkeen sekä lisätä hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Keskukset toimivat läheisessä yhteistyössä varhaiskavatuksen, koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Taiteellinen toiminta

Taikalamppu-verkostossa lapset ja nuoret pääsevät toteuttamaan itseään ja omia ideoitaan monenlaisten taiteellisten menetelmien kautta. Taikalamppu-keskuksessa kehitetään lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa, ja vaikka toiminta on usein aikuisten tuottamaa, se on ennen kaikkea lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpeita kunnioittavaa. Taiteellisen toiminnan kautta lapsi tai nuori rohkaistuu ilmaisemaan itseään, etsimään luovia ratkaisuja ja löytämään omanlaisen tavan olla ja toimia. Moniammatillinen yhteistyöverkosto synnyttää uudenlaisia toimintatapoja ja tuo taide- ja kulttuuritoiminnan osaksi lasten hyvinvointia edistävää työtä.  

Taidekasvatus menetelmät

Taikalamppu-verkostossa on syntynyt useita innovatiivisia taidekasvatusmenetelmiä eri taiteenaloilta. Osa niistä on jalostettu kirjalliseen muotoon menetelmäoppaiksi. Menetelmäoppaan avulla taidekasvattaja, opettaja tai ohjaaja voi toteuttaa uudenlaisen työpajan, toimintatavan tai taidehetken lasten tai nuorten kanssa.

Kulttuuripolut

Kulttuuripolku, kulttuuriopetus- ja kasvatussuunnitelma sekä kulttuurikalenteri ovat välineitä tasa-arvoiseen ja monipuoliseen kulttuurikasvatukseen. Ne ovat oppilaitoksen (koulu tai päiväkoti) ja alueen kulttuurilaitosten yhteistyön sovittuja toimintamalleja ja antavat raamin oppilaitoksen ja kulttuurin väliselle yhteistyölle. Suunnitelmallisuus monipuolistaa opetusta ja ottaa huomioon erilaiset oppijat.

Kultuuripankki

Taikalamppu-verkoston osaaminen on kaikkien käytettävissä! Sivuilla on listattu erilaisia menetelmiä, kiertäviä näyttelyitä ja muita lainattavissa olevia lastenkulttuurin palasia.

http://www.taikalamppu.fi/

Veera V

Maahanmuuttajan saapuminen luokkaan

Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin.

Yleensä ulkomailta tuleva lapsi sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Hänen on mahdollista saada suomen tai ruotsin opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi/ruotsi toisena kielenä), mikäli se on tarpeen. Maahanmuuttajille voidaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Tällaista opetusta järjestetään noin 50 eri kielessä.

Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämän opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Mikäli valmistavaa opetusta järjestetään, sen kesto vaihtelee oppilaan tarpeesta riippuen puolesta vuodesta vuoteen tai sen ylikin.

Oppilaalla on oikeus saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä. (Opetushallitus)

Hyvä powerpoint-esitys asioista, jotka tulee ottaa huomioon monikulttuurisessa luokassa: http://www.sasky.fi/wiki/images/d/d4/PA_Maahanmuuttajaoppilas_koulussani.pdf

Maahanmuuttaja-oppilaan itsetunnon kehittämiseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Mamu-oppilaalla voi olla ensinnäkin sopeutumisvaikeuksia, toisaalta hän voi joutua syrjityksi rotunsa, ulkomuotonsa tai kielensä takia. Myöskin vieraana pidetyt tavat aiheuttavat helposti torjuntaa suomalaislasten keskuudessa.

Tutkimuksissa on todettu, että tottumus vähentää rasismia ja epäilyä vieraita kulttuureja kohtaan. Kuitenkin suomalaiset koulut ovat erilaisia, toisissa on enemmän toisissa vähemmän maahanmuuttajien lapsia. Kaikille tulisi kuitenkin taata myönteinen koulutie.

Koulu voi omalla toiminnallaan tukea maahanmuuttaja-oppilaan sopeuttamista:

• tekemällä hyvää yhteistyötä kodin ja koulun välillä
• suunnittelemalla mamu-oppilaan vastaanotto luokkaan
• antamalla mamu-oppilaalle huomiota ja antamalla mahdollisuus omaan kulttuuri-identiteettiin. Hyvä integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii toisaalta sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin, mutta toisaalta myös vahvaa tietoisuutta omista juuristaan ja näiden juurien arvostamista.
• kiinnittämällä enemmän huomiota monikulttuurisuuskasvatukseen
• opettamalla oppilaita empaattisesti ymmärtämään, millaista on, kun ei ymmärrä kieltä
• tekemällä mamu-oppilaiden omaa kulttuuria tunnetuksi koulussa
• paneutumalla rasismin käsitteeseen ja suomalaisen rasismin ilmenemismuotoihin: keskustelemalla avoimesti ja esimerkein edellä mainituista asioista. Oppilaille ei tulisi vain kertoa mikä on oikein ja mikä väärin, koska rasismi on hyvin monivivahteista. Ennemminkin lasten tulisi elämyksellisesti oppia aistimaan rasistinen ilmapiiri ja sen seuraukset ja edellä mainitun vastakohtana mitä tarkoittaa suvaitsevainen ilmapiiri. Nuori ei muuta rasistisia käsityksiä kiellon kautta vaan kokemuksellisen ymmärryksen kautta. Edellä mainittua kokemuksellisen ymmärryksen omaksumista edistää toki aikuisten avoin rasismikielteisyys.

Kannattaa myös muistaa, että mamu-oppilaiden itsetunto-ongelmilla voi olla ihan sama syntyalusta kuin suomalaisilla lapsilla ja niiden korjaamiseen käyvät samat metodit.

Kun heikosti menestyvät oppilaat saadaan uskomaan, että heidän huonot kouluarvosanansa johtuvat yrittämisen eikä kyvyn puutteesta, heidän suorituksensa alkavat parantua.

Itsetunnoltaan heikot oppilaat ovat tottuneet jatkuviin epäonnistumisiin ja tulkitsevat niiden johtuvan vähäisistä kyvyistä.

Oppilaan sisäinen motivaatio joko voimistuu tai heikkenee sen mukaan, välittyykö hänelle myönteistä vai kielteistä palautetta. (Hongisto)

Lähteet

Hongisto, A. (ei pvm). Moped: Maahanmuuttaja-oppilaan itsetunto ja integraatio uuteen kulttuuriin. Haettu 22. Lokakuu 2014 osoitteesta http://www.moped.fi/kulttuurit/integraatio.html

Opetushallitus. (ei pvm). Opetushallitus - Maahanmuuttajat. Haettu 22. Lokakuu 2014 osoitteesta http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/kieli-_ja_kulttuuriryhmat/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat

(Koonnut: Niko)